Saastuminen

Saasteeksi kutsutaan laajassa mielessä kaikkea luontoon ja ympäristöön kohdistuvaa ihmisen toiminnasta johtuvaa haitallista vaikutusta. Saasteista on tullut jatkuvasti paheneva ongelma. Ihminen vahingoittaa monella tavalla ja usein peruuttamattomasti Maapallon ilmakehää, maaperää, vesistöjä ja luontoa.

Myös ihmiset kärsivät saasteista, jotka he itse ovat aiheuttaneet. Väestö kasvaa jatkuvasti, mikä lisää planeettamme kuormitusta. Lisäksi elintason nousu lisää kulutusta, jolloin energian tarve, teollisuustuotanto ja maanviljely lisääntyvät ja tehostuvat. Mitä enemmän ihmiskunta kuluttaa, sitä enemmän se tuottaa myös erilaista jätettä.

Vaikutukset

Jotkin saasteet, kuten puun ja hiilen polttamisesta ja liikenteestä tuleva hiilidioksidi sekä karjanhoidosta tuleva metaani, aiheuttavat ilmakehään päästyään kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena Maan keskilämpötilaa nousee eli ilmasto lämpenee.

Toiset saasteet, esimerkiksi jotkin raskaan teollisuuden päästöt, aiheuttavat ilmakehässä otsonikatoa. Suurkaupunkien ilmanlaatu heikkenee lisäksi savusumun tai lämpösaasteen seurauksena.

Erilaiset kemikaalit, lannoitteet, torjunta-aineet, öljyt ja karjan lanta kuormittavat vesistöjä. Kaupunkien jätevedet lasketaan monin paikoin vielä nykyäänkin käsittelemättöminä jokiin tai mereen. Vesistöstä saasteet voivat joutua myös maaperään. Yhdyskuntajäte saastuttaa maaperää ja vesistöä. Hankalimpien jätteiden hajoamisaika on tuhansia vuosia, jona aikana ne tuottavat ympäristömyrkkyjä.

Seuraukset

Elintason nousu, ilmaston lämpeneminen ja kaupunkisaarekeilmiö lisää ilmastointilaitteiden käyttöä, mikä lisää merkittävästi energiankulutusta. Energiaa tuotetaan monessa maassa ympäristöä kuormittavilla teknologioilla, kuten kivihiilellä, minkä seurauksena kasvihuoneilmiö vain pahenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa elinympäristöön monella tavalla: jotkut alueet aavikoituvat ja muuttuvat lopulta viljelyskelvottomiksi. Näillä karuilla alueilla ruoantuotanto on vaikeaa, ja usein myös vedenpuute vaikeuttaa elämää.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa napajäätiköitä, joista tuleva sulamisvesi nostaa merenpintaa. Ilmastonmuutos, maatalouden, teollisuuden ja jätteiden kemialliset päästöt, happosateet sekä rehevöityminen muuttavat merkittävästi ekosysteemejä. Kun elinolosuhteet muuttuvat, eliöiden ravintoketjut katkeavat ja koko ekosysteemi tuhoutuu.

Vesistöissä saasteet vahingoittavat sikäläisiä ekosysteemejä. Lämpeneminen sekä veden ja elintarvikkeiden pilaantuminen helpottaa tautien leviämistä ja voi johtaa tautiepidemioihin. Kun ilmasto kuumenee liikaa, vesivarannot ehtyvät ja ravinto vähenee, kokonaiset alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi. Tämä aiheuttaa muuttoliikettä suotuisammille alueille.

Planeettamme muuttuu ennen pitkää elinkelvottomaksi, jos emme tee mitään sen pelastamiseksi. Itse kukin voi tehdä paljon tietoisilla päätöksillä ja muuttamalla kulutustottumuksiaan. Helppoja ja myös tehokkaita keinoja on vähentää muovien käyttöä ja autoilua sekä lajitella jätteet huolellisesti, kierrättää käyttökelpoiset tavarat, kompostoida biojätteet ja parantaa asunnon energiatehokkuutta. Pienelläkin teolla on väliä!

Ympäristöongelmat ovat tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, ja siinä päättäjät ja poliitikot ovat avainasemassa. Poliittisilla päätöksillä voidaan saada aikaan ympäristöä säästäviä lakeja ja lisätä ympäristöystävällisiä investointeja. Esimerkiksi metsien istutuksia, julkisen liikenteen käyttöä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa pitää tukea enemmän. Jätteenkäsittely ja jätevesien puhdistus on hoidettava tehokkaasti, ja ympäristöä kuormittavat, vanhanaikaiset teknologiat on kiellettävä.

Ympäristökatastrofin ehkäisyyn ei riitä yksilötason ja yksittäisen yhteiskunnan toimet, vaan tarvitaan myös globaalia yhteistyötä erilaisten kansainvälisten hankkeiden muodossa. Hyvä esimerkki tästä on merien jätteenkeräysprojekti. Väestön liikakasvua on rajoitettava, ja jatkuva kulutuksen lisääntyminen on katkaistava, sillä nykymuodossaan ihmisen toiminta kuormittaa maapalloa liiaksi. Ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöä on tuettava esimerkiksi energiantuotannossa ja liikenteessä. Muovipakkausten käyttö on saatava vähenemään. Nopealla aikataululla on kehitettävä myös hiilinieluja, joiden avulla ilmakehän kasvihuonekaasuja voitaisiin poistaa vuositasolla useita miljardeja tonneja.